MindMap Gallery Emootiot
This is a clear mind map of Emotiot, which elaborately displays Kiteytys, Psyykkinen, Emotioiden tutkiminen, and other content. Each section is explained in depth on several levels, providing rich information for us to understand and study emotions.
Edited at 2022-11-11 16:02:58Emootiot
Kiteytys
Tunteilla on biologinen, sosiaalinen ja psyykkinen tausta, jotka vaikuttavat kukin toisiinsa. Tunteet muodostuvat monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta.
Emootioiden ja kognition yhteydet
Emootioita opitaan usein ehdollistumalla
Klassinen ehdollistuminen
Kahden ärsykkeen välille syntyy mielleyhtymä
Väline-ehdollistuminen
opitaan erehdyksen ja oikein tekemisen avulla
Sisäiset mallit
Sisäiset mallit selittävät emotionaalisten ärsykkeiden havaitsemista
Esim. pelkoreaktio käynnistyy silloin, kun tilanne koetaan uhkaavana, mutta se, mitkä asiat koetaan uhkaavina, riippuu opituista sisäisistä malleista.
Emootiot suuntaavat kognitiivista toimintaa
Emootiot ns. esittävät asian meille ja kognitiolla pyrimme ratkaisemaan sen
esim. ajattelua
Tunneteoria (Leslie Greenberg)
Tunteilla on neljä ryhmää, niiden syntytavan perusteella
välineelliset tunteet
sosiaalisten tilanteiden ja tiettyjen roolien edellyttämät tunteet
toissijaiset reaktiiviset tunteet
syntyvät reaktioina muihin tunteisiin tai ajatuksiin, etenkin, kun ensisijaiset tunteet jäävät tunnistamatta
ensisijaiset epäadaptiiviset tunteet
välittömästi ärsykkeeseen herääviä tunteita, jotka eivät edistä selviytymistä
ensisijaiset adaptiiviset tunteet
välittömät tarkoituksenmukaiset reaktiot koettuihin tilanteisiin
Psyykkinen
Tunnetaidot
tunteiden tunnistaminen
vaientaminen ja vahvistaminen
tunteiden hyödyntäminen
kyky vaikuttaa tunteisiin
ihmissuhteet, omat tarpeet, toiminnan suuntaaminen, motivaatio
tunteiden ilmaiseminen
sosiaalinen sopivuus
ilmaisun tarkkuus
tunteiden säätely
itsessä ja muissa
tunteiden kokeminen turvallisesti
rikas tunnemaailma
sanallistaminen
omat vahvuudet ja heikkoudet
Koen olevani hyvä tunnistamaan toisten tunteita ja minulla on hyvä empatiakyky. minulla on myös melko rikas tunnemaaima ja osaan sanallistaa tunteitani hyvin.
Koen haasteelliseksi tunteideni hyödyntämisen
sosiaalinen
Tunteet sosialisina viesteinä
Luomme ihmisistä käsityksiä niiden tunteiden perusteella, joita koemme heitä tavatessaan.
Tunteet tarttuvat ihmisestä toiseen
esim. kun ihminen tapaa hyväntuulista ystäväänsä, hän todennäköisesti tulee itsekin paremmalle tuulelle.
Tunteiden ilmaiseminen aiheuttaa toisissa ihmisissä vastatunteita
esim. vihan ilmaiseminen aiheuttaa usein toisessa ihmisessä pelkoa.
Kulttuurisidonnaiset tunteet
Kulttuureissa opittuja tunteita
esim. häpeä, kiitollisuus ja syyllisyys
Biologinen
Hermosto
keskushermosto
Selkäydin
automaattiset refleksit
tietojen välitys
aivot
tietojen käsittely
käskytys
Limbinen järjestelmä
Aivoalueiden joukko, joka osallistuu tunteiden säätelyyn ja yhdistää erilaisia tunnetiloja muistiin tallentuneisiin fyysisiin tutkimuksiin.
Hypotalamus säätelee hormoneita ja siten janon ja nälän tunteita, seksuaalista aktiviteettia, mielihyvän kokemuksia sekä kehon lämmönsäätelyä.
Mantelitumake eli amygdala on keskeinen tunnesäätelyssä, etenkin pelon ja vihan tunteiden kokemisessa.
Talamus: ikään kuin aivojen reititin tai komentokeskus, välittää aisteista tulevat impulssit eteenpäin aivokuorelle oikeille alueille jatkokäsittelyä varten.
Hippokampus: keskeinen muistin ja oppimisen kannalta
aivolohkot
aivosaari
Aivokuorialue ohimolohkon sisällä
tarkkailee ja arvioi kehon sisäisiä tuntemuksia (esim. nälkä) ja vireyttä, jotka vaikuttavat tunnetilaan
aktivoituu etenkin kohdatessa inhoa
Selviytymisjärjestelmä
Hermoverkko, jokasäätelee taistele- tai pakenereaktiota
Hormonaalinen reaktio, jonka avulla ihminen reagoi refleksin omaisesti uhkaavaan ärsykkeeseen.
Ihmisen kohdatessa uhkaavia ärsykkeitä, mantelitumake reagoi välittömästi ja selviytymisjärjestelmä aktivoituu
ääreishermosto
autonominen hermosto
sympaattinen hermosto
elimistön toiminnan lisäys fyysisen ja henkisen rasituksen aikana
parasympaattinen hermosto
elimistön rauhoittaminen levossa
ei tahdonalaiset toiminnot
somaattinen hermosto
sensorinen hermosto
tuntohermot
motorinen hermosto
liikehermot
Tahdonalaiset toiminnot lihaksiin ja aistitieto aivoihin
affektiteoria (Jaak Panksapp (tunteiden biologinen perusta)
Ihmisten emotionaalisten kokemusten pohjana on joukko varhaisia affektiivisia järjestelmiä
Affektiiviet järjestelmät ovat syntyneet auttamaan lajeja selviämään uhkaavista tilanteista
Seitsemän affektiivista järjestelmää: etsimis ja palkkio järjestelmä, vihan, pelon, hoivan, leikin ja seksuaalisen halun, paniikin ja surun järjestelmät.
Affektiiviset järjestelmät luovat perustan ihmisen emotionaaliselle toiminnalle
perustunteet
onnellisuus, viha, suru, pelko, yllättyneisyys, inho
Voidaan tunnistaa kulttuurista riippumatta
MIkä emootio on?
Perustava osa ihmisen tapaa reagoida ympäristöön
Emootiot suuntaavat havainnointia ja tiedon valikoimista, ja ne ohjaavat joko lähestymään tai välttämään eri kohteita
adaptiivisia eli tarkoituksena on auttaa selviytymään
Emootiot syntyvät hermojärjestelmän reagoidessa ulkoisiin tai sisäisiin ärsykkeisiin
Emootioita tunnetaan usein koko kehossa
Emootioiden tutkiminen
Fysiologiset mittaukset
Neurofysiologisia reaktioita voidaan seurata fysiologisten mittausten avulla esim. sydämen sykkeen mittaaminen
havainnointi
havainnoimalla tutkitaan etenkin tunneilmaisuja
Havainnointia käytetään etenkin eläimiä ja pieniä lapsia tutkiessa
itsearviointimenetelmät
Tutkittava esim. pitää tunnepäiväkirjaa tai vastata emootiota koskeviin kysymyksiin useita kertoja päivän aikana
Pitääkö tunteita päästä purkamaan? (tutkimuksen esittely)
Tutkimuksen idea
Tutkimuksessa tutkittiin tunteiden purkamisen vaikutusta tunteen hallitsemiseen
Miten agression purkaminen nyrkkeilysäkkiin vaikuttaa ihmisen vihan hallintaan?
Tutkimuksen toteuttaminen
Koehenkilöt saivat kirjoittamistaan esseistä huonoa palautetta, jonka jälkeen osa heistä sai hakata nyrkkeilysäkkiä purkaakseen ärsyyntymystään. Tämän jälkeen hd täyttivät tunnetilaa mittaavan kyselylomakkeen ja osallistuivat avustajina kokeeseen, jossa heillä oli mahdollisuus lisätä ärsyttävää ääntä toisen henkilön tehdessä tarkkaavaisuutta vaativaa tehtävää
Tutkimustulokset
Nyrkkelysäkkiä hakanneet koehenkilöt lisäsivät ääntä enemmän, kuin he, joilla ei ollut mahdollisuutta hakata nyrkkeilysäkkiä.
Tunteen purkaminen siis lisäsi vihan tunnetta
Tutkimuksen arviointi
Omien kokemusteni ja tietoni perusteella oletin, että agression purkaminen olisi vähentänyt tunteen määrää ja auttanut hillitsemään sitä.
Tutkimus oli mielestäni hyvin toteutettu ja koehnekilöiden suuri määrä teki siitä luotettavan.